Tekstit

Kouluisäntä vai vartija, kumpi sopii paremmin kouluyhteisöön?

Kuva
Havahduin tähän aiheeseen luettuani entisen kollegani jakaman paikallislehden jutun. https://www.vantaansanomat.fi/artikkeli/703101-maire-63-sai-tylyn-kohtelun-kaupungin-yhtio-heittaa-arvostetun-kouluisannan-pihalle. Artikkeli koskee erästä yli 30 vuotta kouluisännän työtä tehneen Vantaan kaupungin työntekijän kohtelua muutosvaiheessa, jossa kouluisännät ovat muuttuneet vartijoiksi. Tämä muutos on käynnistynyt 2016 ja on meneillään parhaillaan kaikissa vantaalaisissa kouluissa. Minäkin olen sen huomioinut mutta useammassa koulussa työskentelevänä ymmärsin vasta äskettäin mitä tämä muutos kouluissa tarkoittaa. Kouluisännät ovat vastanneet kokonaisvaltaisesti koulujen kunnosta, huolehtimalla pienistä korjaustöistä itse ja kutsuen tarvittaessa ammattilaiset paikalle isompia korjaustöitä varten. He ovat olleet saatavilla kun lukot ovat reistailleet, lamput vaatineet vaihtoa ja auttaneet muiden teknisten laitteiden kanssa. Piha-alueet ovat pysyneet siisteinä ja liukkaat kohdat
Lähetä kommentti
Lue lisää

"Jo joutui armas aika ja suvi suloinen” sekä arvioinnin TAIKA

Kuva
Nyt on taas se aika vuodesta, jolloin ainakin minä olen tuntenut eniten riittämättömyyttä opettajan työssäni. Lukuvuosi lähenee loppuaan ja on arvioinnin aika. Luultavasti useampi meistä opettajan työtä tekevä käy kiperää sisäistä keskustelua siitä, miten itse on suoriutunut lukuvuodesta. Toinen vaativa keväinen tehtävä opettajan työssä on oppilasarviointi. Aiheesta kirjoittavat näin kevään korvalla myös monet asiantuntijat. Kari Uusikylä toteaa haastattelussaan osuvasti, ettei kouluarvosana seitsemän tarkoita kuitenkaan seiskan tasoista lasta. https://www.kodinkuvalehti.fi/artikkeli/lue/suorat-sanat/kari-uusikyla-tarkeampaa-kasvattaa-lapsesta-hyva-ihminen-kuin-hyva . Hän arvostelee tuossa haastattelussa yleistä puhetta, jota esim. poliitikot pitävät yllä puhuessaan lapsista tulevaisuuden osaajina. Lasten tulisi hänen mukaansa riittää meille kaikille juuri sellaisina kuin he ovat. Emme kasvata kouluissa kuluttajia tai talouselämän tarpeita täyttäviä osaajia. Perimmäin
Lähetä kommentti
Lue lisää

Näkökulmia koulutyön haasteisiin; riittävän hyvä opettajuus?

Kuva
Pidän koulutyön syklisyydestä ja se vaikuttaa minun vuosikalenteriini vahvasti. Minulla vuosi alkaa elokuussa ja päättyy heinäkuun lopussa. Elokuussa koulutyö käynnistyy uudella innolla. Joka syksy jokainen lapsi ja koulun aikuinen saa tavallaan uuden mahdollisuuden aloittaa työnsä ”puhtaalta” pöydältä. Samaten kesäkuun alku ja kevätjuhlat sulkevat taasen ympyrän. Syyslukukauden päättyminen, väliarviointi ja joululoma ovat olleet minulle aina kohta, jossa katson taakseni ja teen inventaarion kuluneesta syyslukukaudesta. Inventaarion tekeminen on osittain helpottavaa mutta aiheuttaa helpotuksen lisäksi riittämättömyyden tunteita. Joka kerta mietin olenko opettanut ja antanut oppilailleni kaiken sen minkä pystyn? Olenko osannut huomioida jokaista hänen tarvitsemallaan tavalla? Opetussuunnitelma ja sen sisällöt: olenko tehnyt riittävästi?   Olisiko mahdollista ottaa käyttöön riittävän hyvän vanhemmuuden ohella käsite ”riittävän hyvä opettajuus”? Mutta mikä on riittävän hyvää opettajuu
1 kommentti
Lue lisää

Maahanmuuttajataustaisten lasten opetus; arjessa nähtyä ja koettua

Kuva
Erilaisten kielten sorinaa, venäjää, arabiaa, viron kieltä ja montaa muutakin kuulin taas eilen ruokalassa. Luokan uusi oppilas kysyi luokkakaveriltaan mistä sinä olet kotoisin? Vastaus oli, että Suomesta 😊 . Tämä oppilas on kantasuomalaisesta perheestä, yksi luokan kolmesta sellaisesta. Olen päässyt seuraamaan asuinalueiden ja sitä kautta koulujen oppilasaineksen eriytymistä työpaikoillani. Olen työskennellyt 30 vuotta pääkaupunkiseudun kouluissa opettajana, erityisopetuksen puolella, joten minulla on aika pitkä perspektiivi tähän muutokseen. Tällä hetkellä työskentelen kahdessa hyvin erilaisessa koulussa. Toinen on kerrostalovaltaisella alueella ja toinen omakotitalovaltaisella alueella.   Asuinalueet ovat voimakkaasti eriytyneet asukkaidensa taustan perusteella. Oppilasainekseltaan koulut ovat sen myötä hyvin erilaisia. Ensimmäisenä mainitussa koulussa alkuopetuksen oppilaista on yli 80 % maahanmuuttajataustaisista perheistä ja toisessa koko koulussa juuri päinvastoin alle 20 %
Lähetä kommentti
Lue lisää

Sukupuolitietoinen opetus, kokemuksia ja pohdintaa

Kuva
Huomioni on kiinnittynyt erääseen asiaan, joka on noussut tapetille niin lehdistössä kuin  sosiaalisessa mediassakin. Tällä hetkellä julkisuudessa kirjoitetaan sukupuolineutraalista kasvatuksesta https://www.hs.fi/elama/art-2000005447905.html?share=a97cc7f679d42c510329b610d5e5857a . Näissä kirjoituksissa otetaan kantaa puolesta ja vastaan. Esille on nostettu myös Opetushallituksen ohjeistus asiaan liittyen http://www.oph.fi/download/173318_tasa_arvotyo_on_taitolaji.pdf . Keskustelu sisältää paljon tunteita. Esille nousee myös vastarintaa ja kysymys siitä tarvitsemmeko sukupuolitietoista opetusta ja ohjeistusta siihen.  O len käytännön työssäni tutkinut ja pohtinut asiaa, toimin resurssiopettajana kahdessa ykkösluokassa pääkaupunkiseudulla. Tänä syksynä vastaani tuli eräs tilanne, joka pysäytti minut ja  näin ollen jäin asiaa miettimään. Tämä oli tuokio, jossa oppilaat leikkivät laululeikkiä. Leikissä poikia kehotettiin pokkaamaan ja tyttöjä niiaamaan. Sain seurata tilannet
Lähetä kommentti
Lue lisää

Työuupumus; yksilön vai yhteisön ongelma?

Kuva
Uuvuttaako työ vai olosuhteet siinä? Mitä tarkoittaa sana työuupumus? Miksi käytämme sanaa työuupumus? Olisiko jo aika tunnustaa, ettei työn uuvuttavuus ole yksilön ongelmaa vaan kokonaisuus joka syntyy työssä vallitsevista olosuhteista? Näistä aiheista on käyty vilkasta keskustelua julkisuudessa viime aikoina.  Tutkija Sanna Rikala sanoo  Helsingin uutisten julkaisemassa haastattelussaan, että työpaikoille ja työterveyshuoltoon olisi hyvä rakentaa matalan kynnyksen toimintamalleja. Näin voitaisiin välttää henkilön leimaamista sairaaksi hänen kuormittuessaan työssään. Entinen kansanedustaja Rosa Meriläinen on todennut omaan uupumiseensa viitaten, että suomalaisessa yhteiskunnassa olisi hyvä suhtautua lempeämmin ihmisiin. Kaikkien olisi hänen mukaansa hyvä saada palautetta siitä, että he ovat hyviä työssään. Positiivinen kannustus auttaa jaksamaan vaativissakin tilanteissa. Työministeri Jari Lindström kertoi blogissaan työnsä aiheuttamasta riittämättömyyden tunteesta ja sen myötä
1 kommentti
Lue lisää
Kuva
Mitä, miksi ja miten opetamme? - käytännön kokemuksen mukanaan tuomia ajatuksia liittyen Nepsy-lasten koulunkäyntiin Miten voisimme tukea Nepsy-oireista lasta parhaalla mahdollisella tavalla koulutyössä?  Tätä olen miettinyt erityisopettajan työssäni, aluksi häivähdyksinä mutta viimeisinä vuosina todella aktiivisesti. Näissä blogeissani kerron kokemuksistani ja ajatuksistani työskentelystä lasten kanssa, joilla neuropsykiatriset vaikeudet heijastuvat kasvuun ja kehitykseen. Edellä mainitut aiheuttavat lapsille oppimisen haasteita hahmotushäiriöiden, keskittymättömyyden sekä erilaisten sosiaalisten suhteiden hahmottamisen vaikeuden kautta.  Parhaiten Nepsy-lasten koulunkäyntiä ja oppimista pystytään tukemaan minun kokemukseni mukaan riittävän pienissä ryhmissä ja riittävällä aikuismäärällä varustetuissa luokissa. Oma kokemukseni ryhmäkoosta on se, ettei sitä voi tarkasti määritellä. Yksilölliset ratkaisut ja joustavuus ryhmäkoossa sekä mahdollisuus ryhmien uudelleen järjes
Lähetä kommentti
Lue lisää